Varo kopiosuojattuja “CD-levyjä”
Kopiosuojausten tekniikka
Käyttäjien kokemuksia
Kuluttajan
oikeudet
Äänilevyteollisuuden väitteitä
kopiosuojauksista
Luettelo Suomessa myytävistä
kopiosuojatuista “CD-levyistä”
Kuluttajan oikeudet
Onko kuluttajalla oikeus kopioida levyjä?
Yksityiskäyttöön kyllä. Levystä saa ottaa käyttökopion omaan
kannettavaan soittimeen, tietokoneen muistiin, autostereoihin jne.
missä sitten musiikkia kuunteleekin. Tekijänoikeuslain 12§ sanoo:
“Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen
yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole
lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.” Tekijänoikeuksia valvovan Tekijänoikeuden
tiedotus- ja valvontakeskuksen tulkinta tämän pykälän
sisällöstä kuuluu: “Lain mukaan yksityinen kopiointi voi tulla
kysymykseen vain silloin, kun esim. CD-levy kopioidaan puhtaasti
henkilökohtaisiin tarpeisiin. Kopioita on luvallista tehdä myös
perheenjäsenille ja tuttavapiirille, kunhan rajoitat sen lain
edellyttämään “muutamaan kappaleeseen”. Muutamalla kappaleella
tarkoitetaan yleisesti 2 – 4 kappaleen valmistamista. Yksityistä
käyttöä koskeva kopiointi ei saa milloinkaan tapahtua
ansiotarkoituksessa.”
Onko kopiosuojauksen kiertäminen laitonta?
Tällä hetkellä suojauksen saa kiertää laillisesti. Asiasta ei
ole vielä säädetty laissa. Tekijänoikeuslain 56c§ tosin kieltää
ansiotarkoituksessa tapahtuvan tietokoneohjelmien suojausten
murtamisen sakon uhalla, mutta kopiosuojattuja CD-levyjä ei
tulkittane tietokoneohjelmiksi. Ensi vuonna voimaan tuleva tekijänoikeuslain
uudistus kieltää “tehokkaan” teknisen suojan kiertämisen. On
toistaiseksi epäselvää miten CD-levyjen nykyisiä ja varsinkin
tulevia kopiosuojauksia tulisi oikeudellisesti arvioida.
Pahimmillaan kopiosuojausta ei saisi kiertää edes yksityistä
käyttöä varten.
Voiko kopiosuojatun levyn palauttaa?
Virhellisen levyn saa palauttaa ja siitä voi vaatia
hinnanalennusta. Myyjä on myös vastuussa virhellisen levyn
aiheuttamista vahingoista laitteistolle. Kuluttajasuojalain 12§:n
mukaan tavarassa on virhe, jos se ei (1) ei sovellu tarkoitukseen,
johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään; (2) ei sovellu siihen
erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos
myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä
tarkoituksesta eikä hän ole ennen kaupantekoa ilmoittanut
ostajalle, että tavara ei mahdollisesti sovellu aiottuun
käyttötarkoitukseen; (3) ei ole myyjän siitä antaman kuvauksen
mukainen tai ei vastaa ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on
viitannut esittämällä näytteen tai mallin; tai (4) ei
kestävyydeltään tai muuten vastaa sitä, mitä kuluttajalla yleensä
on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa. Virheenä
ei saa vedota seikkaan, josta kuluttajan täytyy olettaa tienneen
kauppaa tehtäessä. 19§: jollei virheen korjaaminen tai virheettömän
tavaran toimittaminen tule kysymykseen – toisin sanoen jos
kopiosuojaamatonta levyä ei ole saatavilla – kuluttaja saa vaatia
virhettä vastaavaa hinnanalennusta tai purkaa kaupan. 20§:
kuluttajalla on myös oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän
kärsii tavaran virheen vuoksi.
Kuka kopiosuojauksista on viime kädessä
vastuussa?
Levy-yhtiöt, joita Suomessa edustaa Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry eli ÄKT.
Valittaminen kopiosuojauksista levyjen vähittäismyyjille ja
artisteille on siksi välillistä. Kopiosuojauksien käyttöönotosta ja
mahdollisesta luopumisesta päättävät levy-yhtiöt, jotka sijoittavat
rahansa musiikin tuotantoon ja markkinointiin. Jos olet joskus
ihmetellyt miksi artistien kotisivuilla kyllä myydään kaikenlaista
krääsää muttei musiikkia vastaus on tässä: artisti ei yleensä
omista levyttämäänsä musiikkia.