Aamun lehdissä uutisoitiin,
että “tekijänoikeuslakiin etsitään
ratkaisua nyt uudelta pohjalta”. Uutisten mukaan eduskunnassa on
pohdittu ratkaisua, jossa tekijänoikeuksien haltija velvoitettaisiin
huolehtimaan siitä, että levyn voi kuunnella tai katsella ja että
siitä voi ottaa myös kotikäyttökopion.
Pelottavasti kuulostaa siltä, että sisältöteollisuuden sumutus on taas
kerran onnistunut.
Sisältöteollisuuden lobbarit ovat nimittäin pitkään rummuttaneet
“toisen sukupolven kopiosuojausten” puolesta. Näiden suojausten
pitäisi sallia muutaman kopion valmistaminen yksityistä käyttöä
varten. Kuulostaako hyvältä,
ratkeaako ongelma?
No ei. Ensinnäkin, CD-levyjen suojaksi tarkoitettu “toisen sukupolven
suojaus” on susi (ks. Haldermanin analyysi).
Toiseksi, “toisen
sukupolven suojaukset” tyypillisesti sallivat kuluttajan tehdä
alkuperäistä huonolaatuisemman kopion tietyssä suojaustekniikan tukemassa
laiteympäristössä. Alkuperäistä ongelmaa (teoksen lukeminen ei ole
mahdollista kuluttajan valitsemilla laitteilla) “ratkaisu” ei siis poista.
Puhe kopiosuojausten “sukupolvista” onkin markkinointipuhetta ja se koskee
vain CD-levyjä. Esimerkiksi musiikki- ja elokuva-DVD-levyissä ei mitään tällaisia
sukupolvia ole.
Digitaalisessa maailmassa yksityisen kopion tekeminen on usein välttämätöntä
teoksen lukemiseksi, katsomiseksi tai kuulemiseksi, mistä mp3-soittimet
ovat hyvä (mutta ei ainoa!)
esimerkki (musiikkikappale pitää kopioida mp3-soittimelle kuuntelua varten).
Miksi sisältöteollisuudella pitäisi ylipäätään olla oikeus määrätä,
millä laitteella ja milloin teoksen voi lukea, kuunnella tai
katsella?
Hyvä eduskunta, miksi yksityistä kopiontia ei voisi vain sallia, kuten
oli tehty vuonna 2003 kaatuneessa lakiehdotuksessa HE 177/2002 vp?
Kuunnelkaa perustuslakivaliokuntaa (PeVL 7/2005 vp):
Valiokunta pitää oikeutta valmistaa teoksesta muutamia kappaleita
yksityiseen käyttöön teoksen laillisesti hankkineen perusoikeuksien
näkökulmasta perusteltuna. Viime kädessä kysymys on henkilön
oikeudesta käyttää teosta sen käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla
eli oikeudesta katsella ja kuunnella teosta. – –
Perusoikeussäännökset ovat mahdollisiin direktiivien tulkintoihin
nähden ensisijaisia. Toisin sanoen, jos direktiivi on ristiriidassa perustuslain
kanssa, ei direktiiviä tarvitse näiltä osin toteuttaa. (Ks. myös
ITviikon juttu 16.9.2005)
Lain ongelmat eivät koske vain CD-levyjä. Onkin tärkeää muistaa myös
lain muut ongelmakohdat.
Voisi olla järkevintä tehdä kuten sivistysvaliokunta ehdotti
opetusministeriölle jo 18.2.2003 (opetusministeriö ei kuunnellut
eduskuntaa, tunnetuin seurauksin): ministeriö voisi tehdä nopeasti
uuden esityksen, joka sisältäisi vain tekijänoikeusdirektiivin
toteuttamisen kannalta välttämättömät muutokset. Nykyiseltä pohjalta
laista kun on melkein mahdotonta harsia kasaan toimivaa pakettia.
Tämän dokumentin tekijänoikeus: Public Domain