Kuluttajan edut turvattava uudessa tekijänoikeuslaissa
======================================================
| *Petteri Järvisen 28.2.2005 julkaisema lehdistötiedote.*
| *Tiedotteen alkuperäinen osoite on:* http://www.pjoy.fi/lehdet/tiedote280205.htm
Maaliskuun alusta lähtien kiintolevyllä varustettujen digiboksien hintaan
lisätään 15 euron maksu. Maksu on seurausta opetusministeriön
päätöksestä, jonka mukaan tallentavan digiboksin käytöstä pitää maksaa
tekijänoikeuskorvauksia.
Digiboksimaksu on vain yksi esimerkki nykyisen tekijänoikeuslain
soveltamisesta tavalla, joka koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja
kohtuuttomaksi. Lisämaksut hidastavat tietoyhteiskunnan kehittymistä ja
ovat ongelmallisia EU:n sisämarkkinoilla, koska tuotteita voi tilata
halvemman maksun maista tai sieltä, missä lisämaksuja ei peritä lainkaan.
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva uusi tekijänoikeuslaki uhkaa
tehdä tilanteesta entistä kummallisemman. Nyt on viimeinen tilaisuus
vaikuttaa lakiin niin, että se huomioi myös kuluttajien — siis maksajien
— oikeudet.
Tekijänoikeusjärjestöillä on pitkä kokemus edunvalvonnasta. Kuluttajilla
vastaavaa etujärjestöä ei ole. Lisäksi tekijänoikeusasioista vastaava
opetusministeriö on puheillaan ja toimillaan osoittanut, ettei se toimi
tasapuolisesti asiassa.
Ellei maksujen laajentamista nyt selkeästi rajoiteta laissa, on vain ajan
kysymys milloin lisämaksu ulotetaan kaikkeen tallentamiseen — myös
tietokoneisiin ja matkapuhelimiin.
Tekijänoikeuksien nimissä kerättävien maksujen tulee olla kohtuullisia ja
oikeudenmukaisia, ja niiden pitää perustua siihen todelliseen haittaan,
joka kotikopioinnista aiheutuu.
Seuraavassa on esitetty kolme tähän aiheeseen liittyvää epäkohtaa, jotka
on muutettava valmisteilla olevaan lakiin.
1. KASETTI/HYVITYSMAKSU
———————–
Kasettimaksun (jonka nimi uuden lain myötä muuttuu hyvitysmaksuksi)
maksuperusteita on täsmennettävä ja ne on kirjattava lakiin
yksikäsitteisesti.
a) Maksu haitan mukaan
…………………..
Ministeri Karpela puolusteli digibokseille määrättyä maksua (Helsingin
Sanomat 28.1.2005) väittämällä, ettei ministeriöllä lain ja direktiivin
vuoksi ollut muutakaan vaihtoehtoa. Se ei pidä paikkaansa.
Toukokuussa 2001 hyväksytty EU:n tekijänoikeusdirektiivi velvoittaa
jäsenmaita säätämään hyvitysmaksun, mutta jättää maksupohjan laajuuden ja
maksujen suuruuden kansalliseen harkintaan. Direktiivin termi “fair
compensation” (kohtuullinen korvaus) antaa kuitenkin ymmärtää, että
maksun on oltava korvausta jostakin.
Direktiivin johdantolauseen kohdan 35 mukaan “olosuhteita arvioitaessa
käyttökelpoinen peruste voi olla kyseisestä toimesta oikeudenhaltijoille
mahdollisesti aiheutuva haitta” sekä “tilanteissa, joista
oikeudenhaltijalle koituva haitta on vähäinen, ei velvollisuutta maksun
suorittamiseen voi syntyä”.
Digiboksilla tai muulla vastaavalla laitteella suoritettava ajansiirto ei
ole yksityistä kopiointia eikä aiheuta sellaista haittaa, mikä pitäisi
korvata.
Haitan periaate ilmenee myös tekijänoikeusjärjestö Kopioston
nettisivulta, jossa todetaan maksusta seuraavasti: “Kasettimaksulla
kompensoidaan tekijöille ja esittäjille tv- tai radio-ohjelmien
kotinauhoituksesta aiheutuvaa taloudellista haittaa.”
Lause on ristiriidassa ministeri Karpelan näkemyksen kanssa. Hänen
mielestään (HS 2.2.2005) “teoksen kopioinnista mahdollisesti aiheutuva
menetys ei ole hyvityksen varsinainen peruste. Hyvitys kohdistuu
ensisijaisesti teoksen käyttöön”.
Kopioston luulisi tietävän miten asia on – onhan se suurin
hyvitysmaksujen saaja: vuonna 2003 yli kaksi miljoonaa euroa.
Ihmetystä herättää myös ministerin viittaus samassa yhteydessä (HS
2.2.2005) teknologiateollisuuden tuomaan lisähyötyyn. Se, että tekniikan
kehittyminen tuo uusia palveluita sekä parantaa kuvaa ja ääntä — kuten
siirryttäessä väritelevisioon tai monikanavaiseen ääneen — ei sinällään
voi olla peruste maksun laajentamiselle.
Hyvitysmaksusta ei saa tulla automaattia, jolla kuluttajia rahastetaan
tekijänoikeuksien nimissä uudesta tekniikasta tai jo kertaalleen
maksettujen teosten käytöstä.
b) Maksuvelvollisten kuuleminen
………………………….
Tähän saakka opetusministeriö on voinut yksinään määrätä maksupohjan
laajuuden ja maksun suuruuden. Kasettimaksua säätelevä tekijänoikeuslain
muutos vuodelta 1984 velvoittaa ministeriötä vain kuulemaan asiassa
laitteiden ja nauhojen maahantuojia. Tämän on tulkittu tarkoittavan
elektroniikan tukkukauppiaita, joiden mielipiteellä ei kuitenkaan ole
ollut käytännössä vaikutusta ministeriön päätöksentekoon.
Tukkukauppiaat eivät muutoinkaan ole oikea taho edustamaan maksajia,
koska he siirtävät maksun sellaisenaan tuotteiden hintoihin. Todellisia
maksajia ovat kuluttajat. Tämän vuoksi uuteen lakiin tulee sisällyttää
maininta, että neuvotteluosapuolena on kuluttajavirasto tai muu maksajia
edustava taho.
Kasetti/hyvitysmaksu on pohjimmiltaan vero, eikä veron suuruus tai
veropohjan laajentaminen voi olla yhden ministeriön päätettävissä.
Aiempi, rauennut ehdotus tekijänoikeuslaiksi (HE 177/2002) velvoitti
säätämään maksupohjasta valtioneuvoston asetuksella.
Uudessa lakiehdotuksessa on palattu vanhaan käytäntöön, jossa
opetusministeriö päättää maksupohjasta ja maksun suuruudesta yksinään.
Sekä LVM että KTM saavat antaa ainoastaan lausunnon asiasta. Miksi?
Tietokoneissa käytettävät tyhjät cd-levyt tulivat maksun piiriin
1.9.1998. Vuoden 2002 alussa maksuja korotettiin 50 % ja siitä lähtien
maksu on ollut 0,2 euroa levyltä. Koska levyjen hinta on koko ajan
laskenut, tänään ostettavan levyn hinnassa maksun osuus voi nousta jopa
33 prosenttiin eli 1,5-kertaiseksi arvonlisäveroon verrattuna. VHS-
videokaseteissa maksun osuus myyntihinnasta on vielä hieman korkeampi.
Yhä suurempi osa cd-levyistä käytetään kuluttajien oman aineiston,
erityisesti digikameralla otettujen kuvien tallentamiseen. Cd-levyjen
maksua ei ole alennettu, vaikka musiikin kopiointi niille on
tekijänoikeusjärjestöjen omankin tutkimuksen mukaan vähentynyt kahdessa
vuodessa noin 10 prosenttiyksikköä ja vaikka levy-yhtiöt ovat alkaneet
käyttää uusissa levyissä kopiosuojausta. Teknisten suojakeinojen käyttö
mainitaan sekä direktiivissä että lakiehdotuksessa hyvitysmaksua
alentavana tekijänä.
Maakohtaisia lisämaksuja on sisämarkkinoilla mahdollista kiertää.
Esimerkiksi helsinkiläinen verkkokauppa (www.verkkokauppa.com) myy
suoraan Tallinnasta tyhjiä cd- ja dvd-levyjä, joissa lisämaksua ei ole,
ja jotka ovat siksi halvempia kuin Suomeen tuodut vastaavat levyt.
Suomen onkin maksuista säädettäessä otettava huomioon muiden
jäsenvaltioiden tilanne ja pyrittävä maksujen harmonisointiin. Tähän asti
Suomi on toiminut edelläkävijänä maksupohjan laajentamisessa, mistä
digiboksien lisämaksut ovat tuorein esimerkki.
c) Mikä hyvitysmaksu on?
……………………
Ministeriö ja tekijänoikeusjärjestöt perustelevat maksua kertomalla, että
sillä hyvitetään tekijöille heidän teostensa kodeissa tapahtuvaa
kopiointia. Käytännössä kyse on lähinnä kansallisesta av-alan tuesta.
Vaikka tuki on tärkeää, sen kerääminen kopioinnin nimissä on
arveluttavaa.
Koska ei voida tietää, kenen teoksia oikeasti on kopioitu, liki puolet
kerätyistä varoista (vuonna 2003 yhteensä 10 miljoonaa euroa) jaetaan
alan yleisiin tarkoituksiin, mm. luovan säveltaiteen edistämissäätiölle
ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskukselle.
Perinteisistä tekijänoikeuskorvauksista poiketen järjestelmä ei pohjaudu
kansainvälisiin sopimuksiin vaan on puhtaasti kansallinen järjestely.
Ulkomaisille artisteille, joiden teoksia epäilemättä kopioidaan eniten,
ei maksuista tilitetä mitään. Liioin ei muiden maiden keräämistä
maksuista tilitetä mitään Suomeen.
On tärkeä huomata, että hyvitysmaksua peritään ainoastaan luvallisesta
kopioinnista. Sillä ei siis voida hyvittää laittoman kopioinnin tai
suoranaisen piratismin aiheuttamia menetyksiä – päinvastoin,
epäoikeudenmukaisiksi koetut maksut voivat jopa rohkaista luvattomaan
kopiointiin.
2. SUOJAUKSEN PURKU OMAAN KÄYTTÖÖN
———————————-
Uusi lakiehdotus sallisi kaupasta ostetun levyn tai netistä ostetun
musiikkitiedoston suojauksen purkamisen kuuntelemista varten, mutta
lopputulosta ei saisi tallentaa mihinkään. Käytännössä tämä kieltäisi
kuluttajaa mm. kuuntelemasta ostamaansa musiikkia mp3-soittimessa, jos
alkuperäinen levy tai tiedosto on ollut suojattu.
Rajoitus on erikoinen, sillä kopiointi omaan käyttöön on joka tapauksessa
sallittua ja teoksen levittäminen ilman oikeudenhaltijan lupaa kaikissa
tapauksissa kiellettyä.
Kun kyse on laillisesti ostetusta tuotteesta, laki ei voi kieltää
käyttäjää tekemästä toimia, jotka sinällään ovat laillisia. Vastaava
tilanne syntyisi, jos laki kieltäisi asiakasta tekemästä kotona
muistiinpanoja ostamastaan kirjasta tai ottamasta siitä itselleen
valokopioita. Kulttuuriministerin lause (HS 20.2.2005) “lukittuun tilaan
ei saa murtautua oli sitten kyse asunnosta tai tiedostosta” osoittaa joko
yksipuolista näkemystä tai tietämättömyyttä. Lukittua asuntoa ja
laillisesti ostettua sisältöä ei voi mitenkään verrata toisiinsa.
3. JULKINEN ESITTÄMINEN
———————–
Julkisen esittämisen käsite on määriteltävä uudessa laissa riittävän
selvästi. Nyt julkiseksi esittämiseksi lasketaan esim. taksissa oleva
radio, joista Suomi ainoana maana maailmassa perii tekijänoikeusmaksuja.
Toinen esimerkki ovat lomamökkiyrittäjiltä perittävät maksut, mikäli
mökeissä on radio. Nykyään jokaisella mökin vuokraajalla on radio
autossaan, monilla myös matkapuhelimessaan — varsinaisista kannettavista
stereolaitteista puhumattakaan. Siksi mökeissä olevista radioista
yrittäjiltä perittävä maksu on silkkaa rahastusta.
Julkiseksi esittämiseksi ansiotoiminnassa on jatkossa laskettava vain
teosten tekijänoikeudellisesti relevantti käyttö. Takseissa, lomamökeissä
tai kampaamoissa olevat radiot eivät täytä tällaisen käytön
tunnusmerkistöä.
| **Petteri Järvinen**
| dipl. ins., konsultti, tietokirjailija
| petteri@pjoy.fi, http://www.pjoy.fi/
| puh. 09 2517 2717
Jakelu:
– keskeiset tiedotusvälineet
– Internet
– kansanedustajat
*Tätä tekstiä saa vapaasti käyttää, kopioida ja levittää eteenpäin. Se on
suorastaan toivottavaa.*
Linkit:
1. “Kasettimaksulla kompensoidaan tekijöille ja esittäjille tv- tai
radio-ohjelmien kotinauhoituksesta aiheutuvaa taloudellista haittaa”
http://www.kopiosto.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=kopiosto&mid=160&sid=20081
2. Musiikin kopiointi cd-levyille vähentynyt ja valokuvien arkistointi
lisääntynyt v. 2002-2004
http://www.hyvitysmaksu.fi/files/documents/cdr-tutkimus-04.pdf
3. Yleistietoa hyvitysmaksusta ja sen tariffeista
http://www.hyvitysmaksu.fi
4. `EU:n tekijänoikeusdirektiivi 22.5.2001 suomeksi
5. “Direktiivi jättää säännöksen sisällön lähes täysin jäsenvaltioiden
harkintaan” (Jorma Walden, opetusministeriö)
http://www.iprinfo.com/showPage.php?page_id=36&action=articleDetails&a_id=144&id=13