Kai K. Kimppa
17.12.2010
Tässä raportissa käydään läpi WIPO:n tekijänoikeuskomitean (Standing Committee on Copyright and Related Rights, täst’edes SCCR) 21. kokouksen [1] asialistaa ja muita tapahtumia aiheeseen liittyen. Kokous järjestettiin, kuten tapana on, Genevessä, Sveitsissä 8.-12.11.2010. Puhetta johti jo yhdettätoista kertaa Jukka Liedes. Suomen edustajana ns. kentällä oli Viveca Still, jota minulla ei sääli kyllä tullut mahdollisuus tavata; löysin Suomen edustajan paikan vasta viimeisenä päivänä, ja hänen täytyi lähteä kokouksesta niin nopeasti, että en enää ehtinyt vaihtaa kuulumisia.
Pääsin Geneveen työkiireiden vuoksi vasta tiistaina iltasella, joten ensimmäiset kaksi päivää kokouksesta jäi väliin. Tämä on sääli, sillä näiden päivien aikana käsiteltiin televisiolähetysten, sekä ilma-, maa-, että osittain web-pohjaisen lähettämisen laajennukset tekijänoikeuden oheisoikeuksiin. Tältä osin joudun jättämään raportin lukijan samojen dokumenttien varaan, joita itse olen lueskellut – löytyvät ensimmäisestä linkistä alta.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana voisi mainita, että kokouksen aikana oli Internetissä tarjolla reaaliaikainen tekstitys jonka avulla kokousta voi seurata mistä tahansa; kunhan paikalla oli joku tuttu joka kertoi tarvittavan osoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. [2] Tämä voi tulla hyötykäyttöön jos sattuisi käymään niin, että esim. Effillä ei olisi jollain kertaa lähettää kokoukseen ketään. Tekstitykseen on kuitenkin syytä suhtautua pienellä varauksella – sen verran monta virhettä, erityisesti maiden ja kokoushuoneiden nimissä tekstitykseen eksyi. Tämä tuntui kuitenkin paranevan loppua kohti; liekö käytössä ollut oppiva ohjelmisto vai peräti oppiva ihminen.
Varsinaisista aiheista pääsin mukaan seuraamaan (ja toivottavasti hiukan vaikuttamaankin) näkörajoitteisille, kirjastoille, arkistoille, kouluille ja tutkimusyksiköille tehtäviä poikkeuksia ja tämän käsittelyä. Käsittely aloitettiin tiistaina iltapäivällä, jolloin en vielä ollut paikalla. Silloin jatkettiin jo SCCR 20:ssä näistä aiheista käynnissä ollutta keskustelua näkörajoitteisille mahdollisesti sallittavista poikkeamista tekijänoikeuteen. KEI [3] oli tehnyt aiheesta hyvän yhteenvedon, jonka pohjalta pääsi tarkastelemaan BEP (Brasilia, Ecuador ja Paraguay, myöhemmin myös Meksiko — jatkossa BEMP) (SCCR/18/5, [4]) ja Afrikan ryhmän (SCCR/20/11, [5]) tekemiä, varsin samankaltaisia, WBU:n (World Blind Union) dokumentin pohjalta rakennettuja esityksiä ja vertaamaan niitä USA:n (SCCR/20/10, [5]) ja EU:n (SCCR/20/12, [5]) tekemiin, melko lailla tiukempiin ehdotuksiin.
Kokouksen aikana KEI teki myös lausunnon [6] jossa tuettiin BEMP:n tekemää esitystä, jossa kannatettiin poikkeuksien ylettämistä myös muutoin kuin näkönsä puolesta rajoitteisten henkilöiden tarpeisiin. Tämän lausunnon allekirjoitin EDRi:n [7] puolesta, jota virallisesti olin kokouksessa edustamassa. Valtaosa keskustelusta keskiviikosta alkaen käsittelikin juuri näkörajoitteisille haluttuja poikkeuksia tekijänoikeuslakiin. Tästä johtuen jäi muiden aiheiden käsittelylle varsin vähän aikaa. Tämä kuitenkin kokouksessa huomioitiin, ja siksi jatkosta päätettiin seuraavaa:
SCCR 22: Touko-kesäkuun vaihteessa 2011 järjestettävän seuraavan komitean kokouksen yhteyteen varattiin kolme ylimääräistä päivää erityisesti näkörajoitteisten henkilöiden oikeuksia tukevien poikkeuksien käsittelyyn. Tämän kokouksen tulos on tavoite esittää WIPO:n yleiskokoukselle (General Assembly, GA) syyskuussa 2011, jolloin asiasta päätettäneen.
SCCR 23: (Marraskuussa, 2011.) Myös 23:nen kokouksen yhteyteen varattiin kolme ylimääräistä päivää, joiden aikana käsitellään kirjastoja ja arkistoja varten tehtäviä poikkeuksia tekijänoikeuteen. Tämä aihe herätti paljon keskustelua kansalaisjärjestöjen piirissä. Oltiin erityisen huolissaan siitä, että jos tämä aihe käsitellään koulujen ja tutkimusyksiköiden poikkeamien jälkeen, olisi keskustelu aiheesta ensinnäkin hankalampaa ja toisekseen se saattaisi venyä kovin pitkään tulevaisuuteen – koulujen ja tutkimusyksiköiden poikkeamista neuvottelua kun oletettiin selvästi hankalammaksi kuin tätä.
Vaikuttaisi, että arkistoja varten tarvittavat poikkeamat erityisesti (vaan ei toki pelkästään) ns. “orpojen töiden” (orphan works) suhteen tullevat olemaan näkörajoitteisten tarvitsemien poikkeuksien jälkeen helpoimmat neuvotella. Näiden töiden käytöstä tuskin kukaan olettaa saavansa merkittävää voittoa, joten neuvotteluista tuskin tulee erityisen hankalia. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kirjastojen tarvitsemat poikkeamat – erityisesti kehittyvissä maissa – ovat myös erittäin tärkeitä opetuksellisista ja yleissivistävistä syistä.
SCCR 24: (Touko-kesäkuussa, 2012.) Vaikeimman aiheen – koulut ja tutkimusyksiköt – käsittelyyn varattiin myös kolme ylimääräistä päivää. On vaikea nähdä, että nämä päivät riittäisivät tämän aiheen käsittelyyn, ellei sitten käy niin, että kouluja ja tutkimusyksikköjä ei ole silloinkaan edustamassa yhtään järjestöä – kuten vaikutti olevan nyt. Jos näin käy, tullevat tekijänoikeusjärjestöt hallitsemaan keskustelua, eikä neuvotteluissa juuri taata poikkeamia kouluille tai tutkimusyksiköille. Tässä olisi selvä aktivoitumisen paikka näitä tahoja edustaville järjestöille.
Sekä SCCR 23:n että SCCR 24:n tulokset esitellään yleiskokoukselle syyskuussa 2012. Toivottavasti on tuloksia, joita esitellä…
Useampiakin kokouksia ehdotettiin. Ryhmä B (teollisuusvaltiot) olivat kuitenkin kovin huolissaan Australian ja Uuden-Seelannin edustajien osallistumismahdollisuuksista – matka on pitkä ja kulut kovia. Hämmentävää oli, että ehdotus tehtiin GRULAC:in (Etelä-Amerikan) ja Afrikan ryhmän toimesta, joille ainakin kulujen voisi äkkiseltään ajatella olevan jopa suurempi kysymys (eikä se matkakaan nyt niin paljon lyhyempi ole). Näiltä alueilta oltiin kuitenkin halukkaita osallistumaan ylimääräisiin kokouksiin, jotta asiat saataisiin valmistella rauhassa.
Yhteenvetona näkö- ja muilla tavoilla rajoitteisten saamien poikkeamien tuskin voidaan katsoa muuttavan tekijänoikeuskenttää merkittävästi. Ja sama koskenee arkistoja. Nämä muutokset lienee varsin helppoa oikeuttaa – vaikka erityisesti näkörajoitteisten poikkeamista tunnuttiin olevan huolissaan; voihan se avata aivan uuden mahdollisuuden piratismille (huokaus). Pääsy tietoon on kuitenkin perusoikeus, eikä ainakaan rajoitteisuus saisi olla esteenä tälle.
Poikkeukset kirjastoille, kouluille ja tutkimukselle taas ovat ehkä ongelmallisempia perinteisen tekijänoikeusajattelun näkökulmasta. Lienee kuitenkin perusteltua, että näihinkin oikeuksiin tiettyjä rajoitteita voidaan asettaa – koulutus ja uuden tiedon luominen on kuitenkin tärkeää ihmiskunnalle kokonaisuutena; ehkä tärkeämpää kuin oikeus tuottamaansa tekijänoikeuden alaiseen materiaaliin.
Kuten tuntuu olevan yhä useammin tapana, kokous venyi viimeisenä iltana 7 minuuttia vaille puolenyön – rajapyykin, jonka jälkeen kaikki päätökset olisi täytynyt jättää seuraavaan kokoukseen. Keskiyön jälkeenkin vielä kokoustettiin sen verran, että muutama yksityiskohta tarkistettiin (varsinaisia muutoksia ei enää tehty – eikä olisi voitukaan tehdä), ja kiitokset eri tahoille vielä annettiin. Vaikutti hieman siltä, että ollaan menossa muistakin kokouksista niin tutulle tielle, jolla se, joka viimeisenä jaksaa voittaa. Toivottavasti näin ei tule tapahtumaan jatkossa, vaan päätökset saadaan tehtyä silloin, kun kokouksen osanottajat ovat vielä voimissaan, eikä voittajaksi päädy se, jolla on paras kestävyys.
[1] www.wipo.int/meetings/en/details.jsp?meeting_id=20208
[2] www.streamtext.net/text.aspx?event=WIPO
[3] keionline.org
[4] www.wipo.int/meetings/en/details.jsp?meeting_id=17458
[5] www.wipo.int/meetings/en/details.jsp?meeting_id=20200
[6] keionline.org/node/1018
[7] www.edri.org/