Pitkä päivä alkaa olla lopuillaan – tosin vielä on vuorossa yksi pääkäsittelyistunto. Tapahtumien seuraaminen on ollut tänään normaalia hankalampaa, koska neuvottelut ovat tapahtuneet pääosin kulisseissa suoraan eri maiden välillä. Yleinen käsitys kuitenkin on, että taisteluväsymys alkaa iskeä päälle vähän joka suunnassa, mikä näkyy kasvaneena haluna tehdä kompromissejä. Silti on epäselvää, riittääkö tämä sopimuksen saamiseksi aikaan – asian pitäisi ratketa nyt yön aikana siten, että aamuksi olisi uusi teksti sopimukseksi valmiina.
Toistaiseksi auki on joka tapauksessa melko isoja kysymyksiä kuten lähetyksen määritelmä ja teknisten suojakeinojen kohtalo. Mikäli nämä saadaan sovituksi, seuraava askel on kutsua koolle diplomaattikokous hyväksymään sopimus. Tämä tapahtuisi jo syyskuun lopulla pidettävässä WIPOn vuosikokoksessa eli kokousten välille tapahtuville neuvotteluille ei aikaa ole enää jäljellä.
EU:n kannalta mitään uutta ei ilmeisesti taida olla tulossa, sillä jo nykyiset direktiivit antavat vastaavat oikeudet “broadcastereille” kuin mitä täällä on nyt pöydällä. Ainoastaan kaapelikanavia omistavat yritykset näyttävät saavat lisää suojaa.
Niin, päivällä oli ihan mielenkiintoinen Civil Society Coalitionin järjestämä tilaisuus, jossa USAlaiset firmat (mm. Intel ja Verizon) kertoivat, miksi ne vastustaat nykyistä sopimusta ja yleisössä olleet TV-yritysten lobbarit koittivat argumentoida miksi nämä ovat väärässä. TV-yritysten pääargumenttina tuntui olevan, että koska Rooman sopimuksen (jossa annetaan suppea lähioikeus lähetyksille) ei voida osoittaa olleen haitallinen, laajempikaan sopimus ei olisi. Tähän luonnollinen vasta-argumentti oli (ja on), että uusien oikeuksien vaatijoilla on todistusvelvollisuus uusien IP-oikeuksien välttämättömyydestä, mitä TV-yritykset eivät ole kyenneet tekemään.