Oikeusjuttu: Kafka oli optimisti
Effin rahankeräysjuttu etenee.
Käräjäoikeus siis vapautti Effin kaikista syytteistä
(tuomio on luettavissa
täältä).
Syyttäjä valitti kuitenkin tuomiosta hovioikeuteen
(valitus on luettavissa
täältä), joten prosessi jatkuu – kohta tulee kaksi
vuotta täyteen.
Taustaa: mitä käräjäoikeudessa tapahtui
Syyttämis- ja valituspäätöksen on tehnyt kihlakunnansyyttäjä Ritva
Arni. Arni ei kuitenkaan itse päässyt käräjäoikeuden pääkäsittelyyn
31.1.2007, vaan oikeudessa asiaa hoiti hänen puolestaan
kihlakunnansyyttäjä Ari Silvennoinen.
Pääkäsittelyssä tuli selväksi, että syyte on täydellinen farssi.
Syytteessä ollut lahjoitussivu, jolla annettiin ohje lahjoitusten
tekemiseksi, ei ollut käräjätuomarin ja kolmen lautamiehen mielestä
rahankeräyslain tarkoittamaa yleisöön vetoamista eikä kyseessä siten
ollut rahankeräys.
Effin todistajiksi kutsumat lahjoittajat, jotka olivat
lahjoittaneet yhteensä noin 900 euroa – siis noin viidenneksen
kaikista lahjoituksista – erillisinä lahjoituksina ja jäsenmaksujensa
yhteydessä, todistivat, että lahjoitussivu ei ollut motivaatio
lahjoitusten tekemiseen.
Oikeudessa kuultiin, että Effille lahjoittaneista 91 henkilöstä 82 oli
yhdistyksen jäseniä. Valtaosa lahjoituksista oli tehty
jäsenmaksusuorituksen yhteydessä.
Effi ei ole maksanut palkkoja tai palkkioita, kaikki työ on tehty
vapaaehtoistyönä. Vastaajat, siis syytetyt, olivat päinvastoin itsekin
tehneet lahjoituksia. Syyttäjä oli siis perimässä valtiolle myös
vastaajien väitetysti itse itseltään keräämiä varoja!
Effi oli myös kerännyt kuvaruutukaappauksia kymmenistä yhdistyksistä
ja yhteisöistä, joilla oli lahjoitussivu mutta ei rahankeräyslupaa.
Yksi näistä oli oikeusministeriön alainen Vankeinhoitolaitos
(www.vankeinhoito.fi/23276.htm).
Syyttäjä ei voinut osoittaa, että suurin osa syytetyistä olisi edes
tiennyt lahjoitussivun olemassaolosta. Näiden osalta syyttäjä
luopuikin syytteistä. Syyte säilyi voimassa vain niillä onnekkailla,
jotka oli kutsuttu todistamaan.
Syyttäjä Silvennoinen totesikin yksityisesti oikeudenkäynnin
päätteeksi, että tästä ei kannata valittaa hovioikeuteen
(www.s2.org/~chery/effi.html). Arni oli toista mieltä.
Syyttäjän valitus
Syyttäjä Arnin valitus on Kafkaa parhaimmillaan.
Kaikki rahat valtiolle
Menettämisseuraamusvaatimus on valituksessa edelleen 4300 euroa,
vaikka käräjäoikeus totesi, että on aivan ilmeistä, että tässä
tapauksessa varojen lahjoittaminen yhdistykselle on tapahtunut kunkin
lahjoittajan spontaanista aloitteesta eikä yhdistyksen julkaisemilla
internetsivuilla ole näytetty olleen oleellista vaikutusta
lahjoituspäätösten syntymiseen.
Syyttäjän kirjoittaa valituksessaan: “Ei voida katsoa, että varojen
lahjoittaminen – – olisi ollut spontaania ja lähtöisin lahjoittajien
omasta aloitteesta. – – On melko epätodennäköistä, että yleisö olisi
saanut kimmokkeen lahjoittaa yhdistykselle rahaa mistään muualta kuin
juuri puheena olleelta lahjoitussivulta.”
Oikeudenkäynnissä lahjoituksia tehneet todistajat päinvastoin
sanoivat, että lahjoitussivu ei aiheuttanut lahjoituspäätöstä.
Käräjäoikeuden johtopäätös: “On aivan ilmeistä, että tässä
tapauksessa varojen lahjoittaminen yhdistykselle on tapahtunut kunkin
lahjoittajan spontaanista aloitteesta eikä yhdistyksen julkaisemilla
internetsivuilla ole näytetty olleen oleellista vaikutusta
lahjoituspäätösten syntymiseen.”
Vaikuttaa siltä kuin oikeudenkäynnissä esille tulleita asioita ei olisi
valituksessa otettu lainkaan huomioon.
Vetoamiselta ei voida vaatia vetoamista
Syyttäjän valituksesta voi lukea, että “yleisöön vetoamiselta ei voida
vaatia sen suurempaa – – tunteisiin tai omatuntoon vetoamista”. Siis
neutraali lahjoitusohjekin voisi olla vetoamista ja siten
mahdollisesti rahankeräystä. Syyttäjä viittaa perusteluna korkeimman
oikeuden päätökseen KKO 1995:97, jossa kuitenkin oli kyse siitä, että
eräs yhdistys oli kerännyt 1,6 miljoonaa markkaa ilman
rahankeräyslupaa puhelinsoitoilla ja keräyskirjeillä. Syyttäjä ei
kuitenkaan edes väitä, että Effi olisi tällä tavalla vedonnut
yleisöön.
Ei saa julkaista
Effi aikoo
tiedotteensa
mukaan julkaista lahjoitussivun uudestaan,
kunhan sen laillisuudesta on saatu lainvoimainen päätös. Syyttäjän
mielestä tämä osoittaa, että “lahjoitussivu lahjoitusohjeineen oli
osoittautunut tärkeäksi ja tehokkaaksi keinoksi kerätä rahaa
yhdistykselle”.
Syyttäjän logiikka on käsittämätöntä: tietysti Effi
palauttaa minkä tahansa verkkosivunsa, joka on jouduttu poistamaan
lakiin perustumattoman syytteen vuoksi. Tällä ei ole mitään tekemistä
lahjoitussivun väitetyn “tärkeyden” tai “tehokkuuden” kanssa.
Lakimies ei saa lahjoittaa
Kaiken huipuksi syyttäjä vaatii Effiä edustaneen Mikko Välimäen ja
Turre Legal Oy:n korvausta pienennettäväksi sillä perusteella, että
Mikko Välimäki lahjoitti 2000 euroa Effille.
Syyttäjän mukaan Välimäen lahjoitus osoittaa, että “valtion varoista
on tuomittu maksettavaksi enemmän kuin kohtuulliset kustannukset”.
Syyttäjä jatkaa: “Lähtökohtanahan on, että valtion varoista
maksettavat kulut ovat välttämättömiä myös saajansa kannalta eikä
niistä voi liietä lahjoitettavaksi – – osaakaan.”
Toisin sanoen, jos olette joskus lahjoittaneet hyväntekeväisyyteen,
koska teiltä on jäänyt jotain ylimääräistä ruoka- ja asumiskulujen
lisäksi, niin olette saaneet liikaa palkkaa. Ainakaan jos olette
valtiolta oikeudenkäyntikulukorvauksia saanut lakimies, ette saa
lahjoittaa.
Effin vanha tuttu todistajaksi
Syyttäjä haluaa kuulla uusia todistajia. Toinen todistajista on
entinen Effin hallituksen jäsen, jonka osalta syyteoikeus on
vanhentunut, ja toinen sisäasiainministeriön rahankeräysasioista
vastaava hallitusneuvos Jouni Laiho.
Laihon nimi on ennenkin tullut esille sananvapauden kannalta
arveluttavissa yhteyksissä. Vuonna 2003 hän oli mukana kun
sisäasiainministeriö yritti kieltää poliisin sivuille linkityksen ns.
pelastushelikopterilinkkijutussa.
Laiho on myös taustahahmo äskettäisessä yrityksessä laajentaa
nettisensuuria nettipokeriin.
Tarkoitus ilmeisesti on, että Laiho kertoisi meille tyhmille
puolueettomana todistajana, mitä sisäasianministeriön lausunto
oikeasti tarkoittaa ja mikä on rahankeräystä, kun Laihon
kirjoittamasta lakitekstistä asia ei selviä.
Summa summarum
Valituksesta tulee ainakin minulle mieleen, että syyttäjä on ottanut
asian aika henkilökohtaisesti. Tikusta halutaan vääntää asiaa vaikka
tikku on jo kadonnut heinäsuopaan.
Hovioikeuden tarkoitus on korjata käräjäoikeuden mahdollisesti tekemät
virheet. Tuntuu siltä, että syyttäjää ei oikeasti kiinnosta mitä
käräjäoikeudessa tapahtui: hän haluaa uuden oikeudenkäynnin uusilla
todistajilla hovioikeudessa aivan kun mitään ei olisi tapahtunut.
Asia jatkuu siten, että Effi kirjoittaa hovioikeudelle vastauksen
ja hovioikeus päättää, ottaako jutun käsiteltäväkseen ja jos ottaa,
miltä osin ja missä laajuudessa.
Pahimmassa tapauksessa prosessi kestää vielä vuosia valituksineen
korkeimpaan oikeuteen, mutta toivottavasti järki voittaa ennen sitä.
Varmaa on vain se, että veronmaksajien rahojen tuhlaus jatkuu.
Effin aikaisempia tiedotteita aiheesta:
EFFI voitti oikeudessa – lahjoitussivu ei tarvitse rahankeräyslupaa (lehdistötiedote 31.1.2007)
Rahankeräysjuttu oikeuteen (28.11.2006)
Sisäministeriön tulkinta kampittaa yhdistystoimintaa verkossa
(lehdistötiedote 2.2.2006)
EFFIä epäillään aiheettomasti luvattomasta rahankeräyksestä (2.2.2006)