Alla oleva kirjoitus on julkaistu osittain suomennettuna EFFIn
sivuilla luvalla.
Alkuperäinen kirjoitus:
John Alexander
Halderman
Princetonin yliopisto
Tietojenkäsittelytieteen
laitos
Tiivistelmä
Monet suurista levy-yhtiöistä ovat ottamassa käyttöön uuden
sukupolven kopiosuojaustekniikoita, jotka on tarkoitettu estämään
CD-levyjen omistajien suorittama “satunnainen” kopiointi tietokoneiden
kovalevyille. Nämä kopiosuojaustekniikat perustuvat siihen, että
levyihin lisätään tarkoituksellisia sellaisia virheitä, joiden vuoksi
levyt eivät toimi henkilökohtaisissa tietokoneissa vaikuttamatta
kuitenkaan tavallisiin CD-soittimiin. Tutkimme kolmea tällaista
tallennetta: Charley Priden levyä A Tribute to Jim
Reeves, Celine Dionin levyä A New Day Has Come ja
useiden taiteilijoiden musiikkia sisältävää levyä More Music
from the Fast and the Furious. Eri CD-ROM-asemilla,
käyttöjärjestelmillä ja soitto-ohjelmilla suoritetuissa kokeissa nämä
levyt paljastuivat lukukelvottomiksi nykyään kaikkein eniten
käytetyillä ohjelmilla. Analysoimme kopiosuojattujen ja tavallisten
ääni-CD-levyjen teknisiä eroja ja tutkimme soittimiin ja
ohjelmistoihin tarvittavia muutoksia, jotka tarvitaan yhteensopivuuden
saavuttamiseksi. Päättelemme, että nämä kopiosuojausmenetelmät ovat
haitallisia laillisia CD-kopioita omistaville ja että ne eivät vähennä
laitonta kopiointia pitkällä tähtäimellä, joten musiikkiteollisuuden
pitäisi harkita uudestaan niiden käyttöönottoa.
1. Johdanto
– –
2. Tutkitut levyt
– –
3. Tehokkuuden testaus
– –
4. Tekninen analyysi
– –
5. Puutteellisten soittimien ja ohjelmistojen parantaminen
– –
6. Yhteenveto
Halpojen ja käyttäjäystävällisten tallennusvälineiden kehitys on
saanut teknologiateollisuuden ja musiikkiteollisuuden taistelemaan
kuluttajien rahoista. Kyseessä ovat kuitenkin paljon suuremmat asiat
kuin pelkät kuin taloudelliset seikat. Nämä kopiosuojausmenetelmät
uhkaavat muun muassa yksityisen käytön (fair use) tulevaisuutta ja ne
uhkaavat estää teosten päätymisen julkisesti käytettäväksi (public
domain) suoja-ajan päätyttyä. Paineet kopiosuojausmenetelmien
tehokkuuden säilyttämiseksi voivat johtaa siihen, että soittimien ja
soitto-ohjelmien tekijöiden vapaus kehittää tuotteita ja korjata
niiden puutteita rajoittuu.
Samalla kun tutkimamme tekniikat estivät kopioinnin ja toiston
suurella osalla testeissämme käytetyillä järjestelmillä, näyttää
siltä, että tästä ei ole ollut juurikaan hyötyä “piratismin”
estämisessä. Nopealla haulla Kazaa- ja
Gnutella-vertaisverkkojärjestelmissä toukokuussa 2002 melkein jokainen
kappale löytyi ladattavaksi ilmaiseksi. Tekijänoikeusrikkomusten
estämisen sijasta nämä menetelmän haittaavat laillisesti teoksensa
hankkineita. Joustamattomat kopiosuojausmenetelmät estävät monia
laillisia käyttötarkoituksia, aiheuttavat soitinohjelma- ja
ohjelmistovirheitä ja uhkaavat vioittaa tietokoneita ja
stereojärjestelmiä. Niin kauan kuin vain muutamillakin
tietokonekonfiguraatiolla voi lukea näitä uusia CD-äänitteitä, tullaan
äänitteitä väistämättä levittämään. Koska kuluttajille aiheutuu näistä
tekniikoista niin paljon haittaa, nämä menetelmät voivat itse asiassa
rohkaista käyttäjiä turvautumaan laittomaan kopiointiin CD-levyjen
ostamisen sijasta.
Musiikki-CD-levyjen kopiosuojauksen periaate on perustavalla
tavalla virheellinen. Se perustuu sille väärälle olettamukselle, että
tietyt poikkeamat standardin määräämästä dataformaatista takaisivat
pitkään kestävän epäyhteensopivuuden. Kuitenkin soittimien ja
ohjelmistojen sopeutuminen on väistämätön ja luonnollinen parempien
mallien suunnittelun ja virheiden korjaamisen seuraus. Nämä huonosti
suunnitellut tekniikat eivät ole mitään muuta kuin väliaikainen
hidaste tekijänoikeusrikkomuksille ja tapa vieroittaa kuluttajat
vieläkin etäämmälle ääniteteollisuudesta.
7. Kiitokset
– –
8. Viitteet
– –
Liite. Koetulokset ja sisällysluettelot
– –