ÄKT:n oikaisuvaatimus EFFIlle – Electronic Frontier Finland

Electronic Frontier Finland –
EFFI ry

Levy-yhtiöiden edunvalvontajärjestö ÄKT vaati kovasanaisesti EFFIä korjaamaan
sivuillaan olevat heidän mielestään virheelliset väitteet. EFFIllä
ei ole oikeudellista velvollisuutta julkaista ÄKT:n vastineita,
kuten ÄKT:kään ei tarvitse julkaista EFFIn tiedotteita.
Luontevampi paikka tällekin ÄKT:n tiedotteelle olisi ollut heidän
oma WWW-sivunsa. Pidämme kuitenkin avointa mielipiteen ilmaisua
tärkeänä, mistä syytä julkaisemme ÄKT:n vastineen sellaisenaan:

Lisäys: ÄKT lupasi alla näkyvässä
kirjeessään selventävänsä halutessamme asiataustaa. Lähetimmekin
ÄKT:lle 20.1.2003 avoimen
kirjeen, jossa pyysimme heiltä selvitystä kopiosuojauksista ja
niiden vaikutuksesta levyjen myyntiin.
Kirjeeseen ei ole kuulunut minkäänlaista vastausta.

EFFIn kommentteja ÄKT:n vastineisiin:

[ÄKT:n kommentit ovat kursiivilla.]

Timo Syrjälän lähettämä oikaisuvaatimus 17.12.2002

*Oikaisuvaatimus***

EFFI ry on 10.12.2002 antanut mediatiedotteen otsikolla “EFFI
varoittaa ostamasta cd-levyjä pukinkonttiin”. Tiedote on myös
luettavissa yhdistyksen verkkosivulta.

EFFIn tiedotteen otsikossa sana “CD-levyjä” oli
lainausmerkeissä. Tiedotehan ei koskenut lainkaan CD-standardin
mukaisia levyjä, vaan kopiosuojattuja äänitteitä ja niistä
kuluttajille aiheutuneita ongelmia.

EFFIn tiedote sisältää virheellisiä tietoja, joilla saattaa
olla ikäviä ja haitallisia vaikutuksia äänitealan parissa
työskenteleville yhteisöille ja yksityishenkilöille. Tämän on
vastauksessaan myöntänyt myös puheenjohtaja Välimäki. Tiedotetta on
toistettu mediassa (mm. Hämeen Sanomat 11.12.02). ÄKT on
toimittanut vastineen EFFI ry:lle sen laatiman tiedotteen
johdosta.

Jos ääniteteollisuudelle aiheutuu haittaa, johtuu se
ääniteteollisuuden kuluttajan etujen vastaisesti käyttöön ottamista
kopiosuojauksista.

Lisäksi, toisin kuin ÄKT:n oikaisuvaatimuksessa annetaan
ymmärtää, EFFIn puheenjohtaja Mikko Välimäki ei ole myöntänyt EFFIn
lehdistötiedotteen sisältävän asiavirheitä. Levyteollisuuden
edunvalvontajärjestö ÄKT:n ja kuluttajien etuja ajavan EFFIn
näkökannat ovat toki erilaisia.

Tiedote on edelleen luettavissa EFFI ry:n kotisivulla.
Puheenjohtaja Välimäki on ilmoittanut vastauksessaan, että kerran
julkaistua tiedotetta on mahdoton ottaa pois?

EFFI ei poista lehdistötiedotteitaan sivuiltaan kevein
perustein. Pyrimme tietysti korjaamaan asiavirheet, jos sellaisia
on.

Painovapauslaki ja sen korvaava Sananvapauslaki lähtevät
siitä, että virheellinen tieto on korjattava oikaisemalla.
Korjaamisen on tapahduttava maksutta, ilman aiheetonta viivästystä,
asianmukaisessa laajuudessa ja samalla tavalla kuin
oikaisuvaatimuksen perusteena oleva viesti.

Painovapauslaki ei koske verkkojulkaisuja ja
lakiehdotus sananvapauden
käyttämisestä joukkoviestinnässä (HE 54/2002 vp) on vasta
eduskuntakäsittelyssä. Mutta kuten sanottua, vaikka EFFIllä ei
olekaan velvollisuutta julkaista ÄKT:n tiedotetta, julkaisemme sen
silti, jotta keskustelu asiasta lisääntyisi.

Vaadimme EFFI ry:tä julkaisemaan puheenjohtaja Välimäelle 13.
joulukuuta toimitettu vastine tiedotteenne johdosta. Vastine on
julkaistava EFFI ry:n sivulla asianmukaisesti eli ilman aiheetonta
viivästystä, lyhentämättömänä, yhtäjaksoisesti ilman
välikommentteja ja samassa yhteydessä kuin oma
mediatiedotteenne.

Jos ette aio julkaista vastinettamme, pyydämme ilmoittamaan
asiasta pikaisesti. Pyydämme myös ilmoittamaan perustelunne
kieltäytymiselle jatkotoimenpiteitä varten. Toivottavasti toimitte
sananvapautta kunnioittavalla tavalla ja otatte vastuun
julkaisemistanne lausunnoista.

Vastaisuudessa toivomme asiallisempaa tiedottamislinjaa.
Voitte halutessanne käydä asiataustaa kanssamme läpi.

Helsingissä 17.12.2002

VT Timo Syrjälä

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry.

ÄKT kommentoi 13.12.2002

ÄKT kommentoi 13.12.2002

On täysin käsittämätöntä, että järjestö joka väittää ajavansa
kuluttajien asiaa hyökkää yhtä toimialaa vastaan yrittäen haitata
suomalaisten äänitekauppiaiden, tuottajien, taiteilijoiden ja
tekijöiden elinkeinoa vuoden tärkeimpänä sesonkina. Suorastaan
häpeällistä on se, että tämä hyökkäys perustuu pääosin
virheellisiin ja vääristeltyihin tietoihin.

Kuten yllä mainitsimme, haittaa on aiheutunut siitä, että
levyteollisuus on markkinoinut CD-standardia rikkovia äänitteitä
puutteellisin merkinnöin. Alla kommentoimme ÄKT:n mukaan
virheellisiä ja vääristeltyjä tietoja.

Allaoleva tiedote julkaistiin EFFI:n toimesta 10.12.2002.
Oheisessa tekstissä tiedotteen kommentteina tarkistettavissa olevaa
faktaa.

Helsinki 10.12.2002
Lehdistötiedote Vapaa julkaistavaksi heti
Electronic Frontier Finland – EFFI ry

Electronic Frontier Finland – EFFI ry varoittaa niitä, jotka
suunnittelevat ystäviensä ilahduttamista musiikkilahjalla. Lähes
kaikki levykustantajat ovat ottaneet syksyn aikana käyttöön
CD-levyjen kopiosuojausjärjestelmät. Monien uutuuslevyjen takanteen
on painettu pienellä präntillä huomaamaton englanninkielinen
varoitusteksti. Se on otsikoitu “TÄMÄ TUOTE ON KOPIOSUOJATTU”.

“Kopiosuojatut levyt ovat viallisia CD-levyjä. Ne eivät soi
kaikissa tietokoneissa, HIFI-soittimissa tai autostereoissa.
Kopiosuojattuja levyjä ei siksi kannata ostaa joululahjaksi, ellei
ole täysin varmaa, että lahjan saajalla ei ole eikä tule olemaan
tietokonetta,” lataa EFFIn puheenjohtaja Mikko Välimäki ja jatkaa:
“Lapsille ja nuorille en ostaisi tänä jouluna yhtään uutuuslevyä
lahjaksi. Myös varttuneempien on hyvä tiedostaa piilevä vaara:
levyistä ei voi enää ottaa kopiota tyhjälle CD-levylle esimerkiksi
mökki- tai autostereokäyttöä varten. Tämä voi tulla monille
yllätyksenä.”

Varoitustekstejä esiintyy niin CD-levyjen etu-kuin
takakansissakin. On totta, että erityisesti alussa ne olivat
kohtalaisen pienellä. Olemme kuitenkin ohjeistaneet kauppaa jo
huhtikuussa informoimaan asiakasta suullisesti kopiosuojatun levyn
myynnin yhteydessä. Näin on myös mahdollisuuksien mukaan tehty.
IFPI:n on kehittänyt Copy Control -tunnuksen juuri kuluttajia
palvellakseen.

EFFIn mielestä on positiivista, että ÄKT pyrkii tiedottamaan
kauppiaita kopiosuojauksista. Tosiasia kuitenkin on, että vielä
kopiosuojatut levyt ovat useissa kaupoissa sekaisin
kopiosuojaamattomien kanssa ja varoitustekstejä on erilaisia ja ne
ovat monasti huomaamattomia tai jopa pelkästään englanninkielisiä.
Kuluttajien varoittaminen asiasta on siis aiheellista.

Kopiosuojausten uusimmat versiot mahdollistavat levyjen
kuuntelemisen myös tietokoneen cd-asemassa. Tavallisissa kuluttaja
audiosoittimissa niin auto- kuin kotistereoissa ne soivat yleensä
useimmiten ongelmitta. Joskus harvoin tietynmerkkisten ja mallisten
autolaitteiden kanssa saattaa esiintyä ongelmia.
Yhteensopivuusongelmista kuitenkin päästänee pikkuhiljaa tekniikan
kehittyessä edelleen.

ÄKT siis myöntää, että ongelmia esiintyy. Miksi varoittaminen
olisi siis aiheetonta? Mitä tulee siihen, että
yhteensopivuusongelmista päästäisiin eroon, ei EFFI ole asian
suhteen niin optimistinen. Myöskään väite, jonka mukaan
kopiosuojatut levyt toimisivat kaikkien tietokoneiden
CD-ROM-asemissa, ei pidä paikkaansa. Ks. EFFIn sivu CD-levyjen
kopiosuojauksista.

Kopiosuojattuja levyjä pystyy tälläkin hetkellä kopioimaan
edelleen kaseteille, minidisc -levyille jne. Myös CD-R kopiointi
tallentavalla audiocd-soittimella on mahdollista. Ainoastaan
tietokoneen avulla tapahtuvaa kopiointia on rajoitettu. Tekniikan
uusimmat versiot sisältävät DRM -ohjelman, joka mahdollistaa myös
tietokoneen avulla tehtävän rajoitetun kopioinnin.

“Rajoitettu kopiointi” tarkoittaa tässä yhteydessä usein
kopiosuojattua tiedostotyyppiä, jonka äänenlaatu ei välttämättä ole
paras mahdollinen ja joka tuskin toimii muilla kuin uusilla
Windows-käyttöjärjestelmillä (ja ehkä Macilla).

Juuri valmistuneen Suomen Gallup Markkinatutkimuksen tekemän
musiikin kulutustutkimuksen mukaan 1% vastanneista kuuntelee joskus
musiikkia tietokoneen cd-asemalta töissä. Kotikoneen cd-asemasta
joskus kuuntelevien määrä oli 9%.

Olisi mielenkiintoista nähdä koko tutkimus ja sen
lähtöoletukset. Esimerkiksi äskettäin julkaistusta
Kasettimaksutoimiston yksityistä kopiointia koskevasta
tutkimuksesta saattoi saada aivan eri kuvan lehdistötiedotteita ja
itse tutkimusta lukemalla.

Joka tapauksessa kymmenesosa kuluttajista on merkittävä määrä.
EFFI uskoo, että kuluttajat osaavat itse arvioida, onko
heillä käytössään tietokone ja tarvitseeko heidän ottaa EFFIn
varoitukset näiltä osin huomioon.

EFFIn varapuheenjohtaja Ville Oksanen kommentoi: “Olisikin hyvin
toivottavaa, että levykaupoissa kopiosuojatut levyt laitettaisiin
täysin eri hyllyihin kuin aidot CD-levyt. Varoitustekstejä olisi
myös syytä selkeyttää huomattavasti nykyisestä – muuten aletaan
lähestyä kuluttajien harhauttamista. Esimerkiksi kannen muoveissa
voi olla painettuna “compact disc” -logo vaikka kopiosuojattu levy
ei ole CD-standardin mukainen. Kyse on eri tuotteesta.”

Olemme juuri jakaneet vähittäiskaupalle tiedotemateriaalia
kopiosuojauksiin liittyen, joten tämä ongelma on hoidossa. Compact
disc -logoa ei myöskään enää kopiosuojatuissa levyissä
esiinny.

EFFIllä on hallussaan kopiosuojattu suomalainen äänite, jonka
sisälle muovikuoriin on painettu “compact disc” -logo. Kannen tai
CD-levyn teksteissä CD-logoa ei sen sijaan esiinny.

FT Kai Puolamäki EFFIstä ihmettelee levy-yhtiöiden toimintaa:
“Ensimmäiset versiot levyjen kopiosuojauksista ovat teknisesti
susia. Joidenkin soittimet ovat rikkoutuneet suojausten takia. Myös
levy-yhtiöt ovat tämän myöntäneet. Silti he perustelevat
kopiosuojauksia välttämättömänä toimena lisääntyneen kopioinnin
aiheuttamaa levymyynnin laskua vastaan.”

Yhtään tietokoneen rikkoutumista ei ole todistettavasti
tapahtunut. Puolamäki viittaa asiassa Wired -lehden artikkeliin,
jossa ei myöskään sellaisesta kerrota. Tämä on siis täysin perätön
väite. Yhdessä tapauksessa ÄKT:lle esitettiin väite tietokoneen
kovalevyn rikkoutumisesta, jolloin tarjouduimme lähettämään
kuluttajan kone testattavaksi suojaustekniikan valmistajalle.
Valittaja jätti jostain syystä asian sikseen. Tiedotteessa
viitataan wired news-julkaisun artikkeliin, joka puolestaan viittaa
Apple-yhtiön kotisivujen ao. artikkeliin:
http://docs.info.apple.com/article.html?artnum=106882. Siinä
kerrotaan, että kopiosuojatut levyt (kuten myös perinteiset
audiocd:t) ovat saattaneet jumiutua levyasemaan ja annetaan ohjeita
levyn saamiseksi ulos koneesta.

EFFI suosittelee lukemaan ÄKT:n
mainitseman dokumentin loppuun asti. Dokumentin lopussa
sanotaan, että jos kopiosuojattu levy ei tule ulos CD-ROM-asemasta
tai jos tietokone ei enää käynnisty, tulee kuluttajan ottaa
yhteyttä Applen huoltoon tai tekniseen tukeen.

Wired-lehden
artikkelin mukaan kuluttajien on pitänyt viedä
Macintosh-tietokoneitaan huoltoon kopiosuojattujen levyjen
juututtua CD-ROM-asemiin. Huollossa levyt oli ilmeisesti saatu
ulos. On totta, että Macintoshien levyasemat eivät Wiredin
artikkelin mukaan ole rikkoutuneet siten, että niitä ei olisi saatu
huollossa kuntoon.

Puolamäki on osoittanut aiemmin, että lisääntynyt kopiointi ei
levy-yhtiöiden väitteistä huolimatta näy suoraan levyjen myynnin
laskuna. Hän selittää: “Levymyyntiin vaikuttavat ennen kaikkea
suhdanteet. Nyt levy-yhtiöt vielä laskevat tuotteidensa laatua ja
haluavat pitää hinnan samana. On sanomattakin selvää, että myynti
laskee.”

Puolamäen ns. “tutkimus” sisältää suoranaisesti virheellistä
tietoa. Faktat voi käydä tarkistamassa mm. osoitteessa www.ifpi.fi,
jossa näkyy tiedot äänitemyynnin kokonaismarkkinoista vuodesta 1980
alkaen. Puolamäelle oikaistiin asia, mutta hän ei muuttanut
artikkeliaan, vaan jatkaa edelleen tahallista väärän tiedon
levittämistä.

Artikkeli, johon ÄKT viittaa: http://www2.effi.org/aanitemyynti.html

FT Kai Puolamäen artikkelissa on käytetty lähdeaineistona muun
muassa nimenomaan ÄKT:n mainitsemilta sivuilta saatuja tilastoja.
Artikkelissa on myös mainittu käytetyt lähteet.

ÄKT on kritisoinut artikkelia aikaisemmin sähköpostitse. Teimme
artikkeliin 17.9.2002 joitakin pieniä tarkennuksia ÄKT:n esittämän
kritiikin perusteella. EFFI on valmis julkaisemaan asiasta käydyn
kirjeenvaihdon, jos ÄKT antaa siihen luvan.

EFFIn mielestä artikkelissa ei ole väärää tietoa, emmekä tiedä,
mihin ÄKT yllä olevalla kommentillaan viittaa.

Voimme vain arvata, että viittamalla tilastoihin
äänitemyynnin kokonaismarkkinoista ÄKT tarkoittaa sitä, että
vuonna 1989 kaikkia äänitteitä – mukaanlukien LP- ja CD-levyt ja
C-kasetit – myytiin kappalemääräisesti ennätyksellisesti.

ÄKT:n mainitsema “väärän tiedon levittäminen” tarkoittaa siis
ilmeisesti, että Puolamäki ei tulkitse tilastoja ÄKT:n toivomalla
tavalla. ÄKT olisi ilmeisesti halunnut painottaa, että äänitteiden
kappalemääräinen myynti (LP+CD+MC) oli huipussaan vuonna 1989.
Halpoja LP-levyjä ja C-kasetteja myytiin siis aikoinaan enemmän
kuin kalliimpia CD-levyjä nykyään. EFFIn mielestä äänitteisiin
käytetty rahamäärä on kuitenkin oleellisempi. Äänitteiden
vähittäismyynnin arvo – jota artikkelissa analysoitiin – oli
kasvaneesta kopioinnista huolimatta ennätyksellinen vuonna 2001 (ÄKT:n
tilasto asiasta).

Artikkelin yhteydessä kommentoidaan muun muassa juuri tätä
väitettä: http://www2.effi.org/aanitemyynti-kommentteja.html

EFFIn puheenjohtaja Mikko Välimäki esittää lopuksi pukille
toiveen: “Voimme vain kehottaa lahjalevyn ostoa suunnittelevia
katsomaan levyjen takakanteen ja jättämään kopiosuojatut levyt
hyllyynsä.”

Lisätietoja:

Philips, joka omistaa oikeudet CD-logoon, on kieltänyt
kutsumasta kopiosuojauttuja levyjä CD-levyiksi:
http://www.wired.com/news/politics/0,1283,50101,00.html

Kopiosuojaukset rikkoivat Macintosh-tietokoneiden CD-ROM-asemia:
http://www.wired.com/news/mac/0,2125,52513,00.html

Kotikopioinnin vaikutus äänitemyyntiin:
http://www2.effi.org/aanitemyynti.html